torstai 31. toukokuuta 2007

Kuinka kritisoida monikulttuurisuutta?

Mikko Ellilän tapaus näyttää, että monikulttuurikriitikko saattaa joutua viranomaisen hampaisiin. Vähemmistövaltuutetun mielestä mm. neekeri-sanan käyttö tekee kirjoituksesta laittoman. Mietin asiaa ja tulin pohdinnoissani seuraaviin tuloksiin:

1. Puhu mahdollisimman samanlaista kieltä suvaitsevaisuushenkilön
kanssa. Esimerkiksi neekeri-sanan käyttö johtaa takuuvarmasti konfliktiin. Vaikkakin "neekeri" on helpompi kuin "mustaihoinen", on sanaa ehkä kuitenkin varmuuden vuoksi syytä välttää. Harkitse itse.

2. Vältä vihamielisyyttä ja halveksuntaa. Kaikenlainen kivienheittely, niin henkinen kuin fyysinenkin, on juuri kaikenkarvaisten Asem-smässäreitten yksinoikeus. Jättäkäämme se heille. Me pärjäämme ilmankin. Emme ole rasisteja, vaan monikulttuurikriittisiä.

3. Esitä objektiivisia perusteita. Mikäli esimerkiksi kritisoit äl diin as salaamia, ota muutama jae Koraanista esimerkiksi. Tämän jälkeen voit vaatia opponenttia kumoamaan väitteesi Koraanilla. Muista että islamissa tunnetaan kumoamisen periaate. Uusi ilmoitus kumoaa vanhan. Medinan kauden suurat ovat useimmiten uudempia kuin mekkalaiset suurat. Muun muassa naisten kurissapitoa ja pyhää sotaa käsittelee Naisten suura ( 4:34, 95)

4. Vetoa lainsäädäntöön. Suomessa saa kritisoida ja pilkata kristinuskoa varsin laajasti. Saman on koskettava muitakin uskontoja. Monikultturistit ovat usein vasemmistolaisia ja vasemmistolaiset halveksivat kristinuskoa.

5. Haasta opponenttisi perustelemaan väitteesi, niinhän sinäkin teet.

Tässä nyt muutamia näkemyksiä.

tiistai 29. toukokuuta 2007

Ruotsin kielen asema johtaa epätasa-arvoon

Olen sitä mieltä, että ruotsin nykymuotoinen asema tulisi lopettaa. Ruotsin kielen asemasta ei olla koskaan tingitty. On väärin, että yhden etnisen ryhmän mielihyvään laitetaan näinkin paljon rahaa samalla kun ei muka ole rahaa palkata tarpeeksi hoitajia ja poliiseja. Suomenruotsalaisilla on runsaasti erilaisia rahastoja.Miksi niitä ei käytetä ruotsin aseman ylläpitoon?

Hakusanoilla "Aika raskaalla tykistöllä ampumisena" löytyy Googlella Keskipohjanmaan artikkeli "Ahvenanmaata kaavaillaan liitettäväksi Ruotsiin". Tässä 26.4.2006 julkaistussa artikkelissa Ahvenanmaan maaherra Peter Lindbäck laskee, että käännöstyöt vievät 20 % maakunnan resursseista. Jos oletetaan, että Lindbäck puhuu virkamiehenä totta, asettaa tämä kielikysymyksen mielenkiintoiseen valoon. Kuinka paljon maksaakaan Manner-Suomessa ruotsin kielen asema? Täällä kun tehdään ruotsin takia muutakin kuin viranomaiskäännöksiä. Suomenmaalaisista vain 6 % ahvenanmaalaiset lukien on ruotsinkielisiä. Kuka maksaa erotuksen?

Oman tasa-arvo-ongelmansa luovat suomenruotsalaisten kiintiöt yliopistoihin. On sanottu että kiintiöt ovat avoimet kaikille ruotsia osaaville. Ruotsin osaaminen testataan muun muassa Åbo Akademissa (miksei Turun akatemia suomeksi?) erillisellä kielikokeella. Koe kestää enintään puolitoista tuntia. Kokeesta ovat vapautettuja ne, jotka ovat saaneet vähintään eximian pitkässä oppimäärässä. Voidaan kysyä, onko kielikoe perusteettoman vaativa. Koulussa, josta valmistun, opiskeli pari vuotta sitten eräs venäläinen. Hän ymmärsi suomea kohtuullisesti ja puhui ymmärrettävää mutta ei läheskään täydellistä suomea. Tällä kielitaidolla hän oli päässyt opiskelemaan ammattikorkeakouluun. Pääsisikö vastaavalla ruotsin taidolla opiskelemaan ruotsinkieliseen kouluun? Ei. Kielikokeella pidetään käytännössä ruotsinkieliset koulut etnisinä laitoksina. Mikäli jokin suomenkielinen koulu vaatisi yhtä vaativaa suomen taitoa eikä joku maahanmuuttaja pääsisi pelkästään sen takia sisään, tulisi Mikko Puumalaiselle melko varmasti Mikko Ellilän lisäksi lisää puuhailtavaa.

Suomenruotsalaiset osaavat suomea, mutta suomalaiset eivät osaa samassa määrin ruotsia. Suomen nykymuotoinen lainsäädäntö suosii tämän vuoksi suomenruotsalaisia ja asettaa suomenmaalaiset eriarvoiseen asemaan. Tämä on välillistä syrjintää, mikä lienee kielletty EU:ssakin. Vastuu ruotsin kielen asemasta on (suomen)ruotsalaisilla itsellään. Itse en koe Suomen kaksikielisyyttä rikkautena.